Aalto yliopisto: sisustusarkkitehtuurin valintakokeet 2018

Aalto-yliopiston valintakokeet olivat tänä vuona 30.5 - 1.6. Kokeet kestivät siis vain kolme päivää, kun aikaisempina vuosina tehtäviä on ollu viidelle päivälle. Ajankohta olisi voinut olla sopivampikin; lakitusharjoitukset olivat myös 1.6 ja lakkiaiset seuraavana päivänä. Jännitin jo kuukautta etukäteen, miten pääsen Helsingistä Tampereelle niin, että ehdin olemaan sekä kokeissa että harjoituksissa. Lopulta pääsinkin kokeista niin aikaisin, ettei minulle tullut edes kiire.

Ensimmäinen valintakoepäivä jännitti minua yllättävän vähän. Tai no, jännitys vain tuli esiin eri tavoilla kuin yleensä. Nukuin yön huonosti ja melkein myöhästyin pääsykokeista, koska en osannut käyttää Google mapsia. Jouduin lähtemään liikkeelle todella aikaisin, sillä yövyin siskoni luona Riihimäellä, mistä on ajomatkaa Espooseen noin 45 minuuttia, ja koululla piti olla jo ennen kahdeksaa. Pääsin kuitenkin ajoissa paikalle, ilmoittauduin, ja meidät ohjattiin luokkaan, jossa vietimme seuraavat kolme päivää. Tila oli todella mukava; huoneessa oli isot ikkunat ja kaikilla oli todella isot pöydät, joissa mahtui tekemään töitä.

Valitettavasti en ottanut valintakokeissa tehtävistäni kuvia, koska luulin, ettei niitä saa kuvata. Siksi piirsin melkein kaikista töistä pikaiset luonnokset, jotta selityksistäni saisi jotain selvää. :)

Alkuperäinen ei ollut ihan näin hirveä, tämä nyt auttaa vaan vähän ymmärtämään!

KAKSI IHMISTÄ TILASSA
Toteutustapa: Piirrä lyijykynällä A3-kokoiselle paperille. 
Arviointiperusteet: Tilantuntu, tunnelma, valo/varjo
Aika: 4 tuntia
Ensimmäinen tehtävä tuntui yksinkertaiselta. Lähdin tekemään tätä työtä tyylillä "hehhehhee onpas tämä helppo", mutta en välttynyt ongelmilta. Yleensä olen todella hyvä lyijykynätöissä, mutta tällä kertaa mikään ei tuntunut onnistuvan. Piirsin edessäni olevan näkymän huoneesta, jossa olimme ja aloin sijoittamaan siihen ihmisiä. En kuitenkaan saanut henkilöitä hyviin asentoihin, enkä valolle ja varjolle tarpeeksi kontrastia. Ihmisistä tuli jo silloin niin kamalia, etten nyt edes jakanut yrittää, kun piirsin niitä tuohon luonnokseen. Valitsin huonon tilan, sillä tuntui, etten saanut ihmisiä sopimaan siihen. Työn kanssa meinasi tulla vähän kiire, enkä saanut siitä niin siistiä, kuin olisin halunnut. Sain tästä tehtävästä kuitenkin kerättyä jopa 3 pistettä.

Puita oli hieman enemmän... Mutta ei silti tarpeeksi :D

TUNNELMA/IMPRESSIO 
Käytä inspiraationa Mika Vainion elektronista musiikkia ja tee tulkintasi sen pohjalta. 
Toteutustapa: Maalaa A3 kokoiselle paperille
Arviointiperusteet: Musiikin tulkinta, tunnelmallisuus, värinkäyttö.
Aika: 4 tuntia
Tämä tehtävä oli vaikea. Osasin odottaa tehtävää, jossa piti piirtää musiikin pohjalta, sillä niitä on Aallossa ollut aikaisemminkin. Tänä vuonna kappale oli kuitenkin vaikea. Siinä oli paljon rumpuääniä, joten mieleeni tuli ensimmäisenä viidakko, ja väreiksi oranssi ja punainen. Sitten rumpu alkoi muistuttaa sydäntä, ja lopulta vettä. Koska olen fiksu ihminen, päätin sitten yhdistää nämä kaikki kolme ja tehdä rumimman ja työläimmän työn, vaikka olisin toisella ideallani päässyt helpommalla, ja luultavasti hienonpaan lopputulokseen. Piirsin paperin keskelle joen, jonka ympärille oli tarkoitus tulla hieno metsä (mutta siihen tulikin yksittäisiä palmuja, jotka näytti kamalalta). Taivas oli oranssi, ja joen päällä kulki punaisella maalattu sydänsähkökäyrä. Kuten arvata saattaa, työssä oli paljon tehtävää, eikä neljä tuntia riittänyt siihen alkuunkaan. Se näytti keskeneräiseltä, eikä se ollut millään tavalla siisti. Tämä työ on ainoa, jota oikeasti kadun, sillä jos olisin keskittynyt vain yhteen aiheeseen, joka minulla tuli mieleen, olisin ehkä saanut enemmän pisteitä, mutta tästä työstä niitä tuli vain yksi.



KOLMIULOTTEINEN PALAPELI 
Toteutustapa: Rakenna annetuista yhdeksästä kappaleesta, 21x21 cm kokoiselle annetulle alustalle, käytä 3 väriä. 
Arviointiperusteet: Sommittelu, tilan, muodon ja värien taju
Aika: 1h 45min
Kolmas tehtävä oli varmaankin lempparini. Jokaiselle jaettiin yhdeksän valkoista pahvin palaa ja yksi valkoinen alusta, ja niistä piti tehdä palapeli. Työhön oli vähemmän aikaa kuin edellisissä tehtävissä, ja yllärtyin, kun annettu aika riitti minulle todella hyvin. On vaikeaa selittää minkälaisen palapelin tein, sillä se oli varsin abstrakti, mutta yritän nyt kertoa edes jotakin. Halusin, että palat menisivät alustan poikki mutkitellen, vähän kuin käärme. Aloin vain asettelemaan paloja johonkin asentoon, ja kun ne olivat mielestäni kivasti, kaiversin kolot tai viillot kohtiin, missä palat yhdistyivät. Ajattelin, että jos palat oikeasti loksahtaisivat yhteen, työ vaikuttaisi enemmän palapeliltä, eikä vain yhteen liimatulta rakennelmalta. Kun olin kaivertanut palat valmiiksi, aloin miettimään, mitä värejä niihin käyttäisin. Huomasin, että useat muut hakijat maalasivat palat öljyväreillä. Itse en kuitenkaan omista öljyvärejä, joten mukanani olivat vain vesi- ja peitevärit, joita ei voinut tähän tehtävään käyttää, koska pahvin pinta oli niin liukasta, ettei vesipohjainen maali olisi siihen tarttunut. Lievä paniikin tunne ehti nousta päähäni, kunnes tajusin, että olin tuonut mukanani tusseja, joita voisin käyttää. Valitsin siis tusseista kolme, ja piirsin jokaiseen palapelin palaan viivan, joka yhdistyi, kun palat laittoi yhteen. Lopputuloksena oli siis palapeli, jonka läpi kiemurteli kolme viivaa. Kehuin itseäni, koska olin mielestäni tehnyt jotain erilaista, kun en ollut värittänyt paloja kokonaan, ja ajattelin, että erottuisin varmasti joukosta. Näin jälkiviisaana on hyvä sanoa, että työstäni tuli kuitenkin ehkä hieman tylsä, olisin voinut tehdä siihen, ehkä jotain mielenkiintoisempaakin, sillä pisteitä kertyi tästäkin tehtävästä vain 2.

PULLO 
Suunnittele pullon ulkomuoto. Kappaleen tilavuus on 75 senttilitraa. 
Toteutustapa: Toteuta pullo annetusta savesta ja aseta se A4 kokoiselle alustalle. 
Arviointiperusteet: Ulkomuoto, kauneus, toimivuus
Aika: 1h 45min
Toisen päivän kolmantena tehtävänä oli muotoilla savesta pullo, jonka tilavuus oli 75 senttilitraa. Meitä ohjeistettiin keskittymään enemmänkin pullon ulkonäköön kuin oikeaan kokoon. Oman juomapulloni kyljessä oli kuitenkin mitta, jonka avulla mittasin, minkä kokoinen muotoiltavan pullon tulisi suunnilleen olla. Sen jälkeen piirsin suunnitelman paperille ja aloin muotoilemaan. Halusin tehdä pulloon selvän paikan kädelle, jotta sitä olisi helpompi nostaa. Niinpä painoin omat sormeni sen kylkeen ja loin näin sormille omat paikat. Aivotoimintani oli kohdallaan taas kerran ja päätin tehdä pullosta onton, vaikka peitin sen suun korkilla. Jostain syystä ajattelin, että arvostelijat repivät korkin irti ja tuijottelevat sinne sisään, vaikka näin tuskin tapahtui. Onttous ei sinänsä haitannut, tein vain turhaa työtä.
Kaikkea savea ei onneksi tarvinnut käyttää, sillä minulta jäi sitä vähän yli. Olin unohtanut savityökaluni kotiin, joten muotoilin koko työn käsillä ja viivotimella. Pidin tämän työn teosta paljon, sillä savi oli helposti muotoiltavaa ja lopputulos oli todella siisti. Arvostelijoilta pisteitä tuli 3.

Tein kaiteen molemmille puolille, mutta tähän en sitä viitsinyt piirtää, jotta kuva olisi selkeämpi.

SILTA 
Suunnittele ja rakenna silta kuvittelemasi rotkon yli 
Toteutustapa: Toteuta annetuista materiaaleista annetulle alustalle. (annettavat materiaalit: rimat, kuumaliima, kalastajalanka) Sillan kannatus tapahtuu vain siltojen päästä (ei tukipilareita rakenteen keskellä). 
Arviointiperusteet: Rakenteellisuus, kauneus, sillan on kannettava paino (3,5 kg), kestävyys testataan painolla.
Aika: 4 tuntia
Jos ennen tätä tehtävää ei vielä ollut huomannut, että on Aallon pääsykokeissa, niin nyt se sitten valkeni. Kun istuin pöytäni ääreen ja näin edessäni tiilen ja puurimaa, mieleeni nousi monta kysymystä ja muutama kirosana. Paperin käänettyäni, yllätyin suuresti, sillä tätä tehtävää en ollut osannut odottaa. Tehtävänämme oli siis rakentaa puurimasta silta, joka kestää tiilen painon. Päätin että teen sillasta mahdollisimman kapean, sillä paksuja rimoja ei ollut kauheasti, ja ajattelin, että kapeampi silta olisi kestävämpi. Laitoin aluksi kaksi rimaa suoraan reunoiksi, ja sitten kaksi niiden keskelle ristiin. Siihen päälle aloin sitten laittamaan rimaa pääosin poikittain ja vinottain. Jouduin katkomaan kaikki rimat mattoveitsellä, mikä vei kauheasti aikaa, koska koulun sahat olivat ihan kauheita, eikä niitä ollut tarpeeksi En osaa itsekään edes selittää miten siltani rakensin, koska sitä tehdessäni lisäsin aina tukea siihen, mihin sitä tarvittiin. Minulla meinasi tulla työn kanssa kiire, koska aloin viimeisen puolen tunnin aikana tekemään vielä siltaan kaiteita, eikä kuumaliima halunnut tehdä yhteistyötä ja pitää kaiteita paikoillaan, joten lopputuloksesta ei tullut niin viimeistelty, kuin olisin halunnut. Sain kuitenkin sillan valmiiksi, ja se kesti tiilen painon.
Vaikka tämä työ oli toisaalta aivan hirveä ja pelottava, sitä oli ihan kiva tehdä. Tämän tehtävän jälkeen ainakin tiesi, ettei mitään vaikeampaa voinut olla edessä. Opin myös lisää rakennustekniikoita. Pisteitä tästä tehtävästä ropisi 3.

TOTEEMI 
Rakenna toteemi, jolla on yliluonnollisia voimia. 
Toteutustapa Toteuta annetuista materiaaleista annetulle A4-kokoiselle alustalle. Työn korkeus on 50–70 cm. 
Arviointiperusteet: Voimakkuus, vaikuttavuus, värienkäyttö.
Aika: 4 tuntia
Olin viimeisestä tehtävästä aluksi todella innoissani, koska sen sai tehdä haluamastaan materiaaleista. Aluksi halusin tehdä koko työn rautalangasta. Ideanani olivat suuret enkelin siivet, joiden sisällä olisi rautalangasta tehty pallo. Noh, lopputulos olikin sitten ihan jotain muuta. Aloitin muotoilemaan ensimmäistä siipeä rautalangasta, mutta se ei ollutkaan ihan niin helppoa, koska minulla ei ollut työkaluja, millä vääntää sitä. Sain siiven reunat tehtyä ja aloin tekemään niiden väliin "luita", jotta siivestä tulisi tukevampi. Kun olin saanut tuet tehtyä, työ näytti aivan hirveältä. Aikaa oli kulunut kuitenkin jo niin paljon, etten voinut aloittaa alustakaan, joten päätin, että muutan suunnitelmiani, ja vuoraan kehikon paperilla. Se oli helpommin sanottu, kuin tehty. Tarvitsin mahdollisimman ison paperin, joten otin omasta A2-kokoisesta lehtiöstäni yhden arkin. Paperi oli kuitenkin niin paksua, että sen taitteleminen siiven muotoon oli kamalaa. Kiinnitin sen rautalankaan kuumaliimalla, ja lopputulos oli kaikkea muuta, kuin siisti. Halusin peittää rumat paperin reunat jollakin, joten ajattelin, että teen puurimasta paperin päälle samanlaiset reunat, kuin olin tehnyt aikaisemmin rautalangasta. Rimojen liimaaminen oli vaikeaa, koska alusta oli epätasainen. Niinpä epähuomiossa poltin peukaloni kuumaliimaan, mikä ei yhtään auttanut, kun aikaa oli vähän ja tehtävää kauheasti.
Kun rimat oli saatu kiinni ja peukaloon oli muodostunut rakko, aloin maalaamaan työtäni. Maalasin sen puolen, missä oli pelkkää paperia vesiväreillä sinivihreäksi, ja puurimaisen puolen siniseksi. Vasta siinä vaiheessa huomasin, että työ ei ollut vaaditun korkuinen. Mieleeni hyppäsi taas kerran monta kirosanaa ja mielikuva minusta hyppimässä työn päällä. Päätin kuitenkin, että tekisin työlleni jalustan, joka nostaisi sen 50cm korkuiseksi. Niinpä väkersin puurimasta tähden muotoisen jalustan, liimasin työn sille, lisäsin vielä ylemmäs muutaman tukipuun, ja selvisin hengissä.
En ollut kovin iloinen, että juuri tämä työ oli se, joka piti esitellä haastattelussa. Mietin neljän tunnin ajan, minkälaisella tarinalla voisin pelastaa työni. Kun haastattelussa minua pyydettiin kertomaan tästä työstä, sanoin että "Tämä toteemi kertoo muutoksesta. Se ilmestyy sille, jonka elämässä on tulossa suuri muutos. Jos tämä sinivihreä puoli väreilee, niin se muutos on lähellä. Kun muutos on ohi, niin se katoaa ja siirtyy seuraavalle." Ilmeisesti työni ja tarinani tekivät arvostelijoihin jonkinlaisen vaikutuksen, sillä yllätyksekseni sain tästä työstä jopa 4 pistettä, eli korkeimmat pisteet, kuin mistään muusta työstäni. Satuilu siis kannattaa!


Näiden töiden parissa kului minun kolme päivääni Aalto-yliopistossa. Kokonaisarvioksi töistä tuli 5, eli korkein mahdollinen. En todellakaan tiedä millä perusteella tämä numero annetaan, mutta ainakin siihen voi olla tyytyväinen! Vaikka en tällä kertaa kouluun päässytkään, opin paljon noina päivinä. Olen kaikkiin töihin tyytyväinen ainakin siksi, että ne kaikki ovat minun tyylisiäni, ja kertovat minusta taitelijana. Ne myös näyttävät, mitä osa-alueita täytyy vielä harjoitella. Vaikka kokeissa oli oikeasti ihan kivaa, niin onneksi ei ihan heti tarvitse mennä uudestaan!